Kokemuksia verkkotenteistä

Olen empinyt siirtymistä verkkotentteihin, mutta tänä keväänä vihdoin päätin kokeilla sitä parillakin opintojaksolla. Tenttiaineisto oli melko laaja ja tein kolme soveltavaa kysymystä / tentti. Tentin kellonajan olin sopinut etukäteen opiskelijoiden kanssa ja heidän verkkotenttikokemustensa perusteella päädyimme kolmen tunnin iltatenttiin, joka parhaiten sopi työssäkäyville opiskelijoille. Varmuuden vuoksi olin tavoitettavissa puhelimella koko tentin ajan.

Pyysin opiskelijoilta erikseen palautetta tenttikokemuksista, jotka olivat yksinomaan myönteiset. Ohessa poimintoja opiskelijoiden vastauksista:

” Verkkotentti on vaihtoehtona oikein miellyttävä, voisi sanoa pehmeämpi vaihtoehto. Suoritusympäristö on ”turvallinen”, eli ei ainakaan toisten poistuminen luokkatilasta tuo lisäpaineita tenttisuoritukseen. Itselleni se on ollut aina hankalaa. Sekin on hyvä, ettei tarvitse ajaa pitkää matkaa suorittaakseen tenttiä. Voisi myös kuvitella, että kotiympäristö houkuttelisi käyttämään hyväksi nettiä tai muuten tenttiaineistoa, mutta ainakin omalla kohdallani aika meni ihan oikeasti vastaamiseen eikä aineiston selailuun. Kysymykset olivat sillä tavalla laadittuja, että aineistoon pitää syventyä ennen tilaisuutta hyvissä ajoin.”

” Verkkotentti oli minusta ihan mukava kokemus, aika vain tahtoi käydä liian vähiin. Ensiksi ajattelin, että kolme tuntia ja kolme kysymystä, että hyvin ehdin mutta käytin ensimmäiseen tehtävään hieman liian paljon aikaa niin viimeisen kohdalla se hieman kostautui. Analysointiin ja pohtimiseen miten asiat toimii omalla työpaikalla menee aina enemmän aikaa. Kaiken kaikkiaan tuntui ihan "normaali-tentin" olosuhteilta... Itselle helpompi, kun ei tarvinnut tulla koululle vaan pystyi tekemään tentin kotona.”

” Erittäin hyvä toteutustapa monestakin syystä. Osasi odottaa, että tulevat kysymykset ovat laajempia esseitä ja mahdollisesti täytyy osata soveltaa lukemaansa tietoa käytäntöön. Tämä suuntasi kirjojen lukutapaa pikku yksityiskohdista laajempien kokonaisuuksien ja näkemysten hallintaan. Täytyi myös pohtia, miten tieto näkyy ja toimii käytännössä. Kirjat piti todella siis lukea ja ymmärtää.”

” Verkkotentti oli loistava tapa suorittaa kurssia. Siinä oppi todella hyvin ja se oli joustava! ”

Myös opettajan näkökulmasta verkkotentti oli positiivinen kokemus. Kuinka paljon helpompaa onkaan lukea koneella kirjoitettua tekstiä kuin käsinkirjoitettua! Vastaukset olivat myös huolitellummin jäsenneltyjä ja siinäkin mielessä mukava lukea ja arvioida. Ainakin ylemmän amkin tentiksi verkkotentti sopii todella hyvin.

Äänitetty luento

Tänään kävin viimeinkin äänittämässä yhden luennon Lipossa Samuelin avustuksella. Jouduimme siirtämään ajankohtaa muutaman kerran (muuta ohjelmaa, ääni käheä) ja ehdin jo vähän hermostua tuleeko koko touhusta mitään. No vieläkään en tiedä mikä on lopputulos, kun Samuel editoi nauhoitusta ennen kuin laitan sen jakeluun - ja kuuntelen itse, jos uskallan.

Kokemuksena äänitetyn luennon pitäminen oli vaikeampaa kuin olin kuvitellut. Tavalliselle luennolle menen tikun kanssa ja lataan PowerPoint esityksen ja siitä se lähtee. Pidän taukoja ja teen tarkentavia kysymyksiä sekä tauotan luentoja jollakin pikkutehtävällä sen mukaan miltä yleisö ”näyttää”. Eri asia on sulkeutua pieneen luokkatilaan yksin koneiden kanssa ja pitää luentoa tyhjille seinille. Olin tehnyt itselleni jonkinlaisen käsikirjoituksen, jota en koskaan laadi liveluennolle (kuten en muutenkaan esiintyessäni). Ehkä osin siitäkin syystä tuntui, että luennostani tuli vähän tylsä. Yritin ”piristää” sitä esittelemällä välillä luennon aiheeseen liittyviä tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä joku kesken luennon tai luennon jälkeen. Palautus tapahtuu joka tapauksessa verkkoalustalla. Luentojen aiheesta on tarkoitus myös käydä keskustelu Moodlen keskustelualueella.

Odotan mielenkiinnolla opiskelijoiden palautetta äänitetystä luennosta. Sovimme nimittäin opiskelijoiden kanssa yhdessä, että kokeilemme jonkin aihealueen luentoja äänitettynä. Siihen päädyimme, kun etukäteen suunniteltujen liveluentojen aikataulu muuttui. Ehdotin luentoja joko Sametimen kautta tai äänitettynä ja lähes kaikki kannattivat äänitettyä vaihtoehtoa. Yhteisen ajan löytyminen verkkoluennolle todettiin vaikeaksi, kun osa opiskelijoista tekee vuorotyötä ja porukkaa on paljon.

Suunnitelmissani on tehdä lisää äänitettyjä luentoja. Uskon, että seuraavalla kerralla se sujuu jo paljon paremmin, kun tiedän miten homma etenee. Ajatuksia on jo paristakin aihealueesta, mutta odotan nyt ensin mitä palautetta saan tästä pilottiversiosta.

Kannattaa kokeilla !!

Yhteistoteutukset

Opiskelijat ovat palauttaneet ensimmäiset tehtävät sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien verkko-opintojaksolla ja täytyy sanoa, että tämä yhteistoteutus TOIMII! Samkin ja Diakin opiskelijat ovat kuvanneet käytännön arkitodellisuutta ja Tukkk:n opiskelijat tarkastelleet samoja aiheita vähän teoreettisemmasta näkökulmasta. Opiskelijat ovat kommentoineet toistensa töitä ja tuoneet esille toisenlaisia näkökulmia tehtävän kirjoittajalle. Tehtävien monipuolisuus on tuonut lisää tietoa opintojakson varsinaiseen lähdeaineistoon. On suorastaan ilo opettaa = ohjata ja kommentoida tällä verkkototeutuksella. Odotan jo mielenkiinnolla seuraavia tehtäviä. Aina eivät yhteistoteutukset suju yhtä mallikkaasti…

Ajankäytön hallinta

Tällä viikolla oli Samkin laatuauditoinnin päätösseminaarissa esillä, että työelämässä vaaditaan tänä päivänä ajankäytön hallintaa - olen samaa mieltä. Toisaalta Samkista valmistuneilla ammattilaisilla on havaittu puutteita ajankäytön hallinnassa - uskon, että näin on. Mitä pitäisi tehdä ?

Ylemmän amkin johtajuuden opinnoissa teetän opiskelijoilla itsensä johtamisen testin ja siihen liittyen he laativat oman itsensä kehittämissuunnitelman. Testi ei varsinaisesti johdattele pohtimaan omaa ajankäyttöä, mutta muutamissa kehittämissuunnitelmissa se on esillä. Vielä useamman kohdalla sen pohtiminen olisi tarpeen: miten jaksotan aikani perheen, työn, opiskelun ja vapaa-ajan kesken. Ehkä tehtävään olisi paikallaan selkeästi liittää oman ajankäytön pohdinta ?

Opintojaksoselosteissa on kuvattu miten paljon työaikaa opintojakson suorittamiseen keskimäärin kuluu. Kuinkahan moni opiskelija todellisuudessa kirjaa esim. verkkotehtävien tekemiseen vaadittavat tunnit kalenteriinsa ? Olisiko tutoropettajan tehtävä ohjeistaa toimimaan näin ?

Verkko-opetus vaatii suunnitelmallisuutta

Verkko-opetus vaatii sekä opettajalta että opiskelijalta suunnitelmallisuutta. Opiskelijan on tarpeen varata kalenteriinsa aikaa tehtävien tekemiseen - on myöhäistä herätä vasta deadlinepäivän iltana. Sitä kaikki eivät millään usko. Sen huomasin taas tänään, kun eilen päättyi yhden verkkotehtävän palautusaika ja jälleen muutama työ puuttuu. Näin siitä huolimatta, että opintojakson suoritusohjeissa selkeästi lukee, että aikatauluja on noudatettava. Miten nämä opiskelijat (yleensä aina samat) pärjäävät hyvin tiukkaan ohjelmoidusta työelämästä ? Pitäisikö opettajana olla niin tiukka, että siirtää opiskelijan seuraavan lukukauden toteutukseen ?

Verkko-opetus vaatii myös opettajalta suunnitelmallisuutta. Senkin totesin tänään, kun viimeistelen kahden lähes kokonaan verkossa toteutettavan opintojakson sisältöä. Kummassakin opintojaksossa on vain yksi lähiopetuspäivä ja loppu toteutuu verkossa. Niinpä yritän saada kaiken valmiiksi Moodleen nyt - aineiston, tehtävät, ohjeet. Kun nämä opintojaksot käynnistyvät, alkaa syksyn opintojaksojen valmistelu. Kun saan ne kaikki käyntiin syyskuussa, lähden valmistelemaan kevättä 2010. Tämä onnistuu, koska tiedän jo mitä ensi vuoden työaikasuunnitelmani sisältää - pääpiirteissään. Verkko-opetuksen toteuttaminen vaatii siis myös riittävän ajoissa tapahtuvaa työsuunnitelmien laadintaa.

Etukäteissuunnitteluun liittyy myös tehtävien aikataulujen suunnittelu niin, että opiskelijoilla on riittävästi aikaa tehtävien tekemiseen. Sen lisäksi omaan kalenteriin tulee varata aikaa tehtävien lukemiseen ja arviointiin. Itselleni tämä suunnitelmallisuus ja aikataulutus on niin "verissä", etten osaa ajatellakaan työntekoa muulla tavalla.

Lähipäivä 13.3.2009

ePro-koulutuksen kehittämistehtäväksi valitsin ylemmän amkin johtajuusmoduulin "uudistamisen". Uusi moduulipohja on jo Moodlessa - kiitos jälleen kerran Antille. Aineiston kokoamista varten sain jonkin käyttökelpoisen vinkin aamupäivän kirjasto-osuudesta. Pitää vain vielä varmistaa, että myös Diakin opiskelijat saavat Samkin kirjaston verkkojulkaisut käyttöönsä.

Second life esitys oli ihan kiinnostava, mutta siihen en ole tässä vaiheessa siirtymässä. Taidan odottaa seuraavaa aikuiskoulutuksen "sukupolvea" ja omien taitojen kehittymistä. Sen sijaan iGooglen käyttöä aion kokeilla. Pienimuotoisten kyselyjen avulla voisin mm. kerätä palautetta Samkin ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Blogit opetuksessa

Miten blogeja voisi käyttää opetuksessa? Mietin edelleen kysymystä, kun olen uudistamassa johtajuusmoduulini tehtäviä ja monipuolistamassa (ei liikaa) toimintoja. Stephen Downes kuvaa artikkelissaan Educational Blogging viisi tapaa hyödyntää blogeja opetuksessa:

1.Yksinkertaisimmillaan blogia voidaan käyttää kurssin verkkosivujen päivittämiseen. Opiskelijan näkökulmasta ero perinteisin verkkosivuihin ei välttämättä ole suuri, mutta opettaja hyötyy julkaisujärjestelmän mahdollistamasta päivittämisen helppoudesta.

2.Toinen tätä täydentävä tapa on käyttää blogia materiaalin keräämisessä linkittämällä ja kommentoimalla sivuilla kurssiin liittyviä verkosta löytyviä materiaaleja.

3.Kurssin verkkosivujen julkaiseminen blogina tarjoaa myös mahdollisuuden käyttää sivujen kommentointitoimintoa. Kommentteja voidaan käyttää vapaamuotoisena keskustelu- ja palautekanavana, jolloin kommentointi täydentää luennoilla tapahtuvaa keskustelua. Blogi ja sen kommentointitoiminto tarjoavat siten ylimääräisen kanavan opiskelijoiden vuorovaikutukselle. Tämä on tärkeä lisäelementti erityisesti massakursseilla, joissa opiskelijoiden määrä asettaa rajoitteita itse opetustilanteessa käytävälle keskustelulle.

4.Seuraava aste on antaa blogin päivitysoikeudet myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii esim. seminaarin osallistujien julkisena yhteistyöalueena.

5.Viidenneksi sovellukseksi Downes nimeää opiskelijoiden omien blogien kirjoittamisen osana kurssin suoritusta.

Tällä hetkellä olen kallistumassa siihen, että voisin ottaa käyttöön / kokeilla vaihtoehtoa kolme. Johtajuusmoduulin johdantoluennot ovat ”massaluentoja”, joille osallistuu jopa yli 30 opiskelijaa. Blogi voisi toimia lähiopetuksen tukena keskustelukanavana. Useamman korkeakoulun yhteisellä opintojaksolla taas voisin pyytää muita kuin samkin opiskelijoita kirjaamaan opintojaksosta palautetta blogiin eli se voisi toimia palautekanavana. Ehkä tästä voisi aloittaa…