Ajankäytön hallinta

Tällä viikolla oli Samkin laatuauditoinnin päätösseminaarissa esillä, että työelämässä vaaditaan tänä päivänä ajankäytön hallintaa - olen samaa mieltä. Toisaalta Samkista valmistuneilla ammattilaisilla on havaittu puutteita ajankäytön hallinnassa - uskon, että näin on. Mitä pitäisi tehdä ?

Ylemmän amkin johtajuuden opinnoissa teetän opiskelijoilla itsensä johtamisen testin ja siihen liittyen he laativat oman itsensä kehittämissuunnitelman. Testi ei varsinaisesti johdattele pohtimaan omaa ajankäyttöä, mutta muutamissa kehittämissuunnitelmissa se on esillä. Vielä useamman kohdalla sen pohtiminen olisi tarpeen: miten jaksotan aikani perheen, työn, opiskelun ja vapaa-ajan kesken. Ehkä tehtävään olisi paikallaan selkeästi liittää oman ajankäytön pohdinta ?

Opintojaksoselosteissa on kuvattu miten paljon työaikaa opintojakson suorittamiseen keskimäärin kuluu. Kuinkahan moni opiskelija todellisuudessa kirjaa esim. verkkotehtävien tekemiseen vaadittavat tunnit kalenteriinsa ? Olisiko tutoropettajan tehtävä ohjeistaa toimimaan näin ?

Verkko-opetus vaatii suunnitelmallisuutta

Verkko-opetus vaatii sekä opettajalta että opiskelijalta suunnitelmallisuutta. Opiskelijan on tarpeen varata kalenteriinsa aikaa tehtävien tekemiseen - on myöhäistä herätä vasta deadlinepäivän iltana. Sitä kaikki eivät millään usko. Sen huomasin taas tänään, kun eilen päättyi yhden verkkotehtävän palautusaika ja jälleen muutama työ puuttuu. Näin siitä huolimatta, että opintojakson suoritusohjeissa selkeästi lukee, että aikatauluja on noudatettava. Miten nämä opiskelijat (yleensä aina samat) pärjäävät hyvin tiukkaan ohjelmoidusta työelämästä ? Pitäisikö opettajana olla niin tiukka, että siirtää opiskelijan seuraavan lukukauden toteutukseen ?

Verkko-opetus vaatii myös opettajalta suunnitelmallisuutta. Senkin totesin tänään, kun viimeistelen kahden lähes kokonaan verkossa toteutettavan opintojakson sisältöä. Kummassakin opintojaksossa on vain yksi lähiopetuspäivä ja loppu toteutuu verkossa. Niinpä yritän saada kaiken valmiiksi Moodleen nyt - aineiston, tehtävät, ohjeet. Kun nämä opintojaksot käynnistyvät, alkaa syksyn opintojaksojen valmistelu. Kun saan ne kaikki käyntiin syyskuussa, lähden valmistelemaan kevättä 2010. Tämä onnistuu, koska tiedän jo mitä ensi vuoden työaikasuunnitelmani sisältää - pääpiirteissään. Verkko-opetuksen toteuttaminen vaatii siis myös riittävän ajoissa tapahtuvaa työsuunnitelmien laadintaa.

Etukäteissuunnitteluun liittyy myös tehtävien aikataulujen suunnittelu niin, että opiskelijoilla on riittävästi aikaa tehtävien tekemiseen. Sen lisäksi omaan kalenteriin tulee varata aikaa tehtävien lukemiseen ja arviointiin. Itselleni tämä suunnitelmallisuus ja aikataulutus on niin "verissä", etten osaa ajatellakaan työntekoa muulla tavalla.

Lähipäivä 13.3.2009

ePro-koulutuksen kehittämistehtäväksi valitsin ylemmän amkin johtajuusmoduulin "uudistamisen". Uusi moduulipohja on jo Moodlessa - kiitos jälleen kerran Antille. Aineiston kokoamista varten sain jonkin käyttökelpoisen vinkin aamupäivän kirjasto-osuudesta. Pitää vain vielä varmistaa, että myös Diakin opiskelijat saavat Samkin kirjaston verkkojulkaisut käyttöönsä.

Second life esitys oli ihan kiinnostava, mutta siihen en ole tässä vaiheessa siirtymässä. Taidan odottaa seuraavaa aikuiskoulutuksen "sukupolvea" ja omien taitojen kehittymistä. Sen sijaan iGooglen käyttöä aion kokeilla. Pienimuotoisten kyselyjen avulla voisin mm. kerätä palautetta Samkin ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Blogit opetuksessa

Miten blogeja voisi käyttää opetuksessa? Mietin edelleen kysymystä, kun olen uudistamassa johtajuusmoduulini tehtäviä ja monipuolistamassa (ei liikaa) toimintoja. Stephen Downes kuvaa artikkelissaan Educational Blogging viisi tapaa hyödyntää blogeja opetuksessa:

1.Yksinkertaisimmillaan blogia voidaan käyttää kurssin verkkosivujen päivittämiseen. Opiskelijan näkökulmasta ero perinteisin verkkosivuihin ei välttämättä ole suuri, mutta opettaja hyötyy julkaisujärjestelmän mahdollistamasta päivittämisen helppoudesta.

2.Toinen tätä täydentävä tapa on käyttää blogia materiaalin keräämisessä linkittämällä ja kommentoimalla sivuilla kurssiin liittyviä verkosta löytyviä materiaaleja.

3.Kurssin verkkosivujen julkaiseminen blogina tarjoaa myös mahdollisuuden käyttää sivujen kommentointitoimintoa. Kommentteja voidaan käyttää vapaamuotoisena keskustelu- ja palautekanavana, jolloin kommentointi täydentää luennoilla tapahtuvaa keskustelua. Blogi ja sen kommentointitoiminto tarjoavat siten ylimääräisen kanavan opiskelijoiden vuorovaikutukselle. Tämä on tärkeä lisäelementti erityisesti massakursseilla, joissa opiskelijoiden määrä asettaa rajoitteita itse opetustilanteessa käytävälle keskustelulle.

4.Seuraava aste on antaa blogin päivitysoikeudet myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii esim. seminaarin osallistujien julkisena yhteistyöalueena.

5.Viidenneksi sovellukseksi Downes nimeää opiskelijoiden omien blogien kirjoittamisen osana kurssin suoritusta.

Tällä hetkellä olen kallistumassa siihen, että voisin ottaa käyttöön / kokeilla vaihtoehtoa kolme. Johtajuusmoduulin johdantoluennot ovat ”massaluentoja”, joille osallistuu jopa yli 30 opiskelijaa. Blogi voisi toimia lähiopetuksen tukena keskustelukanavana. Useamman korkeakoulun yhteisellä opintojaksolla taas voisin pyytää muita kuin samkin opiskelijoita kirjaamaan opintojaksosta palautetta blogiin eli se voisi toimia palautekanavana. Ehkä tästä voisi aloittaa…

Yhteistoteutuksen haasteita verkko-opetuksessa

Viime syksynä käynnistyi terveyden edistämisen ylemmän amkin koulutusohjelmalla yhteistoteutus Diakin kanssa ja se on tuonut uusia haasteita verkko-opetukseen. Opiskelijat joutuvat opettelemaan erilaisten työvälineiden käyttöä, sillä Samkissa ja Diakissa on eri verkkoalustat. Eroja löytyy muutenkin, sillä Diakissa on Sametime-ohjelman tilalla ConnectPro. Moodlea Diakin opiskelijat käyttävät vain johtajuuden opinnoissa, mutta Sametime-ohjelmaa en toistaiseksi ole käyttänyt opetuksessani. ConnectPro on Diakin opiskelijoilla ollut käytössä muissa opinnoissa. Suunnitelmissani on monipuolistaa johtajuusmodulin tehtäviä, mutta kuinka paljon voin edellyttää opiskelijoita oppimaan erilaisia teknisiä toteutuksia yhden 20 op moduulissa? Vai pitäisikö minun itseni esim. käyttää Samkin opiskelijoille Sametimea ja Diakin opiskelijoille ConnectProta?

Entä miten toteutetaan opiskelijoiden ohjaaminen ja opastaminen? Selkeät kirjalliset ohjeet ovat tarpeen ja olenkin saanut ePro-koulutuksesta vinkkejä siihen millaista kirjallista ohjausta kannattaa käyttää. Mutta tuleeko yksittäisen opettajan tuottaa kaikki ohjeet itse vai tuottaisiko joku niitä opettajien käyttöön? Opastus tulee tapahtua tehtävien yhteydessä niin, että myös satunnaisesti Moodlea käyttävät opiskelijat löytävät ne helposti.

Kirjallisten ohjeiden lisäksi osa opiskelijoista kaipaa ihan ”kädestä pitäen” ohjausta ja aina se ei onnistu esim. sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Ensimmäisten lähipäivien opastus ei kaikille riitä ja siinä ei voi käydä läpi kaikkia mahdollisia tehtävätyyppejä. Toisaalta alkuopastus tapahtui ainakin viime syksynä erikseen Samkissa ja Diakissa, joten ensimmäiset ohjeet eivät olleet ihan yhdenmukaiset. Olenkin suunnitellut uudelle ryhmälle vähän myöhemmin syksylle vapaaehtoisen tapaamisen teemalla ”verkko-opetuksen ohjausta”. Tilaisuus olisi yhteinen Samkin ja Diakin opiskelijoille ja lähtökohtana voisi olla opiskelijoiden etukäteen lähettämät kysymykset ja tulevien tehtävien tekniset toteutukset.

Yhteistyö verkko-opetuksessa

Yhteistyö Porin yliopistokeskuksen kanssa on ollut minulle arkipäivää viime keväästä lähtien, kun ensimmäiset Tukkk:n opiskelijat osallistuivat yhdelle kokonaan verkossa olevalle opintojaksolleni. Yhteistyöstä laadittiin ns. JOO-sopimus ja sille omat soveltamisohjeet, jotka ovat melko byrokraattiset verrattuna esim. käytäntöihin virtuaaliamkissa - näin ainakin opettajan näkökulmasta. Virtuaaliamk-yhteistyö on Samkissa vakiintunutta ja siihen liittyvistä muodollisuuksista on selkeät ohjeet. Osa asioista hoidetaan "siellä jossakin" - opettajan näkökulmasta - ja opettajan rooli on lähes yksinomaan vain opettaa ko. opintojaksolla.

JOO-sopimukseen liittyen sain ensimmäiset kirjalliset toimintaohjeet vasta tänä vuonna ja erilaisten muodollisuuksien (opiskelijoiden kirjaaminen Winhaan, tunnukset Moodleen) osalta ollaan vasta opettelemassa mitä / kuka / miten tehdään. Opettajana on tullut hoideltua erilaisia käytännön asioita ja / tai ainakin on joutunut varmistamaan, että kaikki muodollisuudet on hoidettu.

Muodollisuuksiin on kuulunut myös erilaisten opintojaksokuvausten laatiminen - toinen Samkin ja toinen Tukkk:n mallin mukaan. Tänä vuonna onneksi ilmeni, että mallit ovat jo melko lähellä toisiaan, mutta toki eroja on edelleen. Eroja on myös Porin yliopistokeskuksen eri koulutusohjelmissa. Niinpä olen muotoillut opintojaksoni kuvausta tänä vuonna kolmella eri tavalla ja ensi vuonna ehkä vielä yhdellä uudella, jos myös TaY haluaa opintojaksokuvauksen opinto-oppaaseensa. Kenenhän mallia sitten käytetään, jos / kun ollaan kaikki yhteistä kampusta.

Varsinainen opetus on sujunut hyvin Tukkk:n opiskelijoiden kanssa ja he ovat tuoneet kivaa lisäväriä verkkotehtäviin. Opintojaksoni aiheena on sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja on ollut mielenkiintoista havaita, että hyvinvointipalveluiden maisterikoulutuksen opiskelijoilla on positiivisempi näkemys teknologian mahdollisuuksista hyvinvointipalveluiden kehittämisessä kuin terveyden edistämisen ylemmän amkin opiskelijoilla, joilla on työkokemusta ao. alalla.

Opintojakson päättyessä kerätään Samkissa opintojaksopalautetta. Nyt olen pohtinut miten voisin kerätä palautetta myös Tukkk:n opiskelijoilta. Kirsti on lupautunut etsimään jotakin ratkaisua, mutta onko myös muilla ideoita, ajatuksia? Palautteen tarkoituksena olisi saada kehittämisehdotuksia opintojakson toteutukseen.

Täällä sitä taas ollaan

Päätin viime vuoden ePro-koulutuksen blogikirjoittelun aprillipäivänä ja aprillipilaa lopettaminen olikin. Jatkan saman blogin kirjoittamista uudessa ePro-koulutuksessa. Osin ajatukseni ovat ihan entiset eli voisin tänäänkin kirjoitella samoja tekstejä kuin noin vuosi sitten. Joltain osin taidan sentään olla vähän "viisaampi" ja toivon mukaan tämän vuoden lopussa jos en viisaampi niin ainakin taitavampi verkko-opetuksen monipuolisten välineiden käytössä.

Tämän kevään aikana kirjoitan mitä ajatuksia ja kysymyksiä herää, kun suunnittelen verkko-opetukseni kehittämistä. Pyydän muilta apua, kun en tiedä miten etenen tai mihin ratkaisuun kannattaisi päätyä. Toivon siis, että lukijana kerrot omista kokemuksistasi verkko-opettajan. Vastavuoroisesti kerron itse mitä kokemuksia minulla on verkko-opetuksesta mm. eri korkeakouluista tulevien opiskelijoiden verkko-opettajana. Käynnissä on nyt kolmas lukuvuosi, kun toimin opettajana (=verkko-opettajana) ja joka vuosi opintojaksoillani on ollut opiskelijoita myös samkin ulkopuolelta. Tänään olin neuvottelussa Porin yliopistokeskuksessa ja siellä sovittiin, että jatkamme yhteistyötä. Tulossa on siis Tukkk:n opiskelijoita ensi lukuvuonnakin verkko-opintoihini ja näillä näkymin vielä laaja-alaisemmin kuin ennen.